Biotalouden rytmihäiriö

Suomen ehdotus kansalliseksi kiertotalousstrategiaksi ei huomioi riittävästi metsäteollisuudessa jo toteutettavaa kiertotaloutta.

Valtioneuvoston ehdotus kansallisesta kiertotalousstrategiasta julkistettiin tammikuussa 2021. Biotalouden rooli on siinä sumea, sillä uusiutuvia raaka-aineita ei eroteta uusiutumattomista.

Tavoitteena on, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Ohjelmassa ehdotetaan myös, että siihen mennessä resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat.

Metsäteollisuus ry:n mukaan kiertotalousstrategia on avauksena tervetullut, mutta se ei huomioi uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjaavan biotalouden mahdollisuuksia.

Ympäristöasiantuntija Aaron Vuola Metsäteollisuus ry:stä huomauttaa, että ennen kiertotalousstrategian julkaisua kyseistä linjausta tarkennettiin ministeritason neuvotteluissa niin, että uusiutuvien käyttöä voidaan jopa kasvattaa.

”Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen toikin tämän esiin strategian julkistamistilaisuudessa. Eri medioissa Suomen uudesta kunnianhimoisesta strategiasta viestittäessä tämä unohdettiin kuitenkin mainita. Jatkovalmistelussa tuleekin varmistaa, että tarkennettu linjaus tulee selkeästi esiin.”

Vuolan mukaan Uusi suunta -ohjelmaehdotus ei muutenkaan juuri huomioi biotaloutta, eikä jo toimivaa biopohjaista kiertotaloutta.

”Ohjelma on pitkälti ylemmän tason strategia, jonka konkreettisemmat jatkotoimet tarkentuvat myöhemmin.”

Se, ettei uusiutuvia raaka-aineita huomioitaisi erikseen, toisi metsäteollisuudelle melkoisen vuoren kiivettäväksi.

”Alan toimintamalli perustuu siihen, että uusiutuvilla raaka-aineilla korvataan fossiilisia. Mikäli uusiutuvan materiaalin etuja ei tunnisteta ja jos edut kyseenalaistetaan monelta eri suunnalta, muuttuu toimintaympäristö entistä haasteellisemmaksi.”

Kolmen kierron biotalous

Metsäteollisuuden jo pitkään toteuttamassa kiertotaloudessa huomioidaan koko ketju uusiutuvasta raaka-aineesta ja tuotantoprosessista tuotteiden käyttöön, kierrätykseen sekä energiahyödyntämiseen. Metsäteollisuuden tuotantoon suhteutetun kaatopaikkajätteen määrä onkin vähentynyt peräti 95 prosenttia 1990-luvun alusta lähtien.

Metsäteollisuuden kiertotaloudessa puhutaan kolmesta erilaisesta kierrosta: Ensiksikin raaka-aine on uusiutuva ja sillä on oma kiertonsa metsässä. Toiseksi prosessit ovat resurssiviisaita. Kemikaalit kiertävät tehtaan prosessissa ja sivuvirtoja hyödynnetään raaka-aineena, lannoitteena tai energiantuotannossa.

”Samoin puun kaikki osat hyödynnetään korkean jalostusasteen tuotteita valmistettaessa ja lähes kaikki metsäteollisuuden sivutuotteet hyödynnetään edelleen jatkoprosesseissa. Esimerkiksi sahauksen rinnakkaistuotteena syntyvä hake käytetään sellun ja lastulevyn raaka-aineena.”

Lisäksi sellutehtaan tuotantoprosessista saadaan sivutuotteena sähköä ja lämpöä sekä enenevissä määrin lannoitevalmisteita, joissa myös ravinteet kiertävät.

”Myös uusiomateriaalien, kuten tuhkan soveltuvuutta maarakentamiseen tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti”, Vuola huomauttaa.

Kolmantena kiertona kiertävät elinkaarensa päässä olevat tuotteet. Silloin puhutaan materiaalien kierrätyksestä ja uudelleenkäytöstä resurssiviisauden hengessä.

Ristipaineet ovat kovat

Vuola tietää hyvin, että suomalaista biotaloutta koskevat haasteet johtuvat pitkälti metsiin ja niiden käyttöön liittyvistä ristiriitaisista odotuksista ja vaatimuksista.

Suuntaus näkyy myös EU:ssa, missä alle vuosi sitten julkaistu kiertotalouden toimintaohjelma ei sekään huomioi uusiutuvia biopohjaisia materiaaleja käytännössä lainkaan.

”Muutamista biotalouteen positiivisemmin suhtautuvista aloitteista huolimatta metsien käyttöön kohdistuu valtavasti painetta eri suunnilta. EU:ssa pyritäänkin vaikuttamaan jäsenmaiden metsäpolitiikkaan muun muassa kiertotalous-, biodiversiteetti- ja ilmastostrategioiden avulla.”

Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Shutterstock

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *