Digitalisaatio vahvasti läsnä metsäkoneenkuljettajan arjessa

Kuvassa Petri Lahtinen työskentelee metsänhakuukoneen ohjaimissa metsässä.
Harvennushakkuu. Petri Lahtinen.
Verkkoyhteydellä ja tietokoneella on hakkuukoneenkuljettajan työssä keskeinen rooli. Työmääräykset tulevat suoraan työkoneen tietokoneelle ja raportti työvuoron tehdyistä töistä lähtee sähköisesti eteenpäin.

Metsä-Jokeri Oy:n hakkuukoneenkuljettaja Petri Lahtisen herätyskello kilahtaa ennen kello viittä aamulla. Jyväskylän Nyrölän kodista on matkaa Uuraisten Höytiälle sijaitsevalle työmaalle vain kymmenisen kilometriä. Heräämisen voi siis venyttää hieman tavanomaista myöhempään. 

Lahtinen pukeutuu ripeästi, kaataa tuoreen kahvin termariin ja nappaa illalla valmistetut eväät jääkaapista. Avovaimo sekä perheen 5- ja 10-vuotiaat pojat nukkuvat vielä autuaasti, kun Lahtinen kääntää Toyota Hiluxin omakotitalon liittymästä tielle.

Höytiällä Lahtista odottaa toiseen harvennusvaiheeseensa ennättänyt metsäkuvio. Sen puusto on nähnyt maailman menoa puolen vuosisadan verran. Lahtisen 26 tonnia painava työkaveri, Ponssen Scorpion King on siirretty edellisenä päivänä paikalle lavettiautolla. 

Lahtisen aamuvuorot starttaavat viimeistään aamukuudelta ja päättyvät vuoronvaihtoon kello 14 tietämissä. Iltavuorolaisen työsarka jatkuu puolille öin.

”Käynnistän hakkuukoneen Webaston kotoa lähtiessäni mobiilisovelluksella, joten moottori on lämpimänä työmaalle päästyäni. Ennen töihin ryhtymistä liikuttelen vielä konetta ja puomia verkalleen, jotta saan öljyn lämpenemään”, Lahtinen kertoo.

Tietokone tallentaa hakkuukoneen liikkeet

Hakkuukoneenkuljettajan työpiste sijaitsee maasta katsottuna varsin korkealla ja hytissä riittää lasipintaa, joten näkymät metsämaisemaan ovat esteettömät. Lahtinen istahtaa viimeisen päälle ergonomiseen, valvomotuolia muistuttavaan valtaistuimeensa ja napsauttaa hytin etuosaan integroidun tietokoneen päälle. Verkkoyhteydellä ja tietokoneella on Lahtisen työssä keskeinen rooli.

”Uuden työmaan alkaessa siirrän WoodForce-ohjelmistolta työmaata koskevat karttatiedot, työohjeet sekä puutavaralajeihin liittyvät tiedot tietokoneen muistiin. Päivän aikana mittalaite tallentaa käsitellyt runkomäärät ja puukuutiot puulajikohtaisesti. Kun vuoroni päättyy, lähetän tiedot WoodForceen, josta ne ovat sekä esimieheni että metsäyhtiön nähtävissä.”

Tietokoneen karttaohjelma ohjaa kuljettajan työskentelyä. Se muun muassa näyttää kuvion rajat ja maan muodot sekä varoittaa esimerkiksi säästettävistä luontokohteista. Hakkuukoneen kulkemat ajoreitit eli ajourat tallentuvat automaattisesti tietokoneen muistiin. Tarvittaessa Lahtinen voi tehdä myös manuaalisia kirjauksia karttaohjelmaan. Esimerkiksi päätehakkuissa säästöpuiden sijainnit merkitään kartalle. Tallennetut tiedot siirtyvät automaattisesti työkohteesta tehtävään loppuraporttiin.

Automaatio helpottaa kuskin työtä

Lahtinen suunnittelee uudella työmaalla ensiksi ajourat. Hän huomioi suunnittelussa maastonmuodot, korkeuskäyrät ja maaston kantavuuden sekä reitin metsätien varteen sijoittuvalle puun varastointipaikalle. Fiksu ajourasuunnittelu helpottaa kaadetut puut keräävän ajokoneen työtä ja vähentää metsänpohjalle aiheutuvaa rasitusta.

Lahtinen käskyttää hakkuukonetta istuimen käsinojiin sijoitettujen joystickin näköisten kahvojen avulla. Kahvoja liikuttelemalla Lahtinen ohjaa koneen puomiin kiinnitetyn hakkuupään kaadettavan puun luo. Nappien painalluksilla hän ohjeistaa hakkuupäätä käymään kiinni puuhun sekä sahaamaan, karsimaan ja katkomaan rungon. Yhden vuoron aikana metsäkone ennättää kaataa työkohteen haastavuudesta riippuen 300–1 000 puuta.

”Kun puu on kaadettu, valitsen puulajin manuaalisesti. Tämän jälkeen kone määrittelee automaattisesti puunrungon sopivat katkaisukohdat. Perusteena kone käyttää tietokoneelle ennakkoon määriteltyjä puutavaran tavoitemittoja. Minun tehtävänäni on arvioida puun laatu ja päättää katkaistaanko runko koneen ehdottamasta kohdasta. Tarvittaessa siirrän katkaisukohtaa ja poistan rungosta huonoja osia”, Lahtinen kertoo.

Kahdeksalla järeällä pyörällä ja kantavuutta parantavilla metalliteloilla varustettu Scorpion etenee syvässä lumessa yllättävän ketterästi. Sen puomi yltää poimimaan puita noin kymmenen metrin säteeltä. Käsitellyt rungot Lahtinen asettelee omiin kasoihinsa puulajin ja tavaralajin mukaan.

”Metsänomistajan toiveet toimivat työtä ohjaavana punaisena lankana. Harvennuksissa kaadetaan yleensä huonoin puuaines ja parhaat puut jätetään järeytymään tukeiksi. ”

120 dekkaria vuodessa 

Lahtinen on viihtynyt metsätöissä vuodesta 2004 lähtien. Tuolloin hän valmistui Jämsänkoskelta Gradian metsäoppilaitoksesta metsäkoneenkuljettajaksi. Kokenutta miestä motivoi työssä oman kädenjäljen näkeminen ja metsän rikkumaton rauha. Työn lomassa ennättää myös nauttia kulttuurista.

”Kuuntelen työn lomassa äänikirjoja. Viime vuonna kuuntelin noin 120 dekkaria ja tänäkin vuonna on jo 12. kirja menossa. Ihan kaikki juonenkäänteet eivät kyllä jää mieleen, kun työ vaatii koko ajan tarkkaavaisuutta, Lahtinen sanoo.

Koko työvuoroaan Lahtinen ei istu koneen ohjaamossa. Päivän askareisiin kuuluu joukko valmistelevia työtehtäviä sekä koneen huoltotöitä. Muutaman kerran viikossa Lahtinen tarkastaa koneen mittalaitteen tarkkuuden vertaamalla mittaustuloksia mittasaksilla saatuihin arvoihin.

”Rikkoutuneen tai tylsyneen teräketjun vaihto on tarpeen yleensä 1–2 kertaa työvuorossa. Harvennushakkuilla pyrin tekemään kerran työvuoron aikana koealamittauksia koneenpuomin avulla. Näin varmistan metsään jäävän puuston sopivan tiheyden. Ennen kotiin lähtöä rasvaan vielä hakkuupään rasvanipat sekä täytän teräöljysäiliön, puiden merkintään käytettävien väri­aineiden säiliöt ja koneen polttoainetankin. Työvuorossa poltto­ainetta kuluu noin 150 litraa”, Lahtinen luettelee. 

Kun iltavuoroon saapuva kollega on karauttanut autonsa työmaan parkkiin, antaa Lahtinen lyhyen suullisen raportin aamuvuoron aikaansaannoksista. Sen jälkeen Hiluxin on aika kuljettaa täyden työpuhteen suorittanut metsäkonekuski vapaa-ajanviettoon. Kotimatkalla Lahtinen vielä poikkeaa huoltoasemalle täyttämään avolavalla hölskyvän säiliön polttoöljyllä. Sen voimin ”skorpionikuningas” jaksaa taas urakoida Lahtisen kaverina seuraavan aamun sarastaessa.

Digitaalisuus tehostaa metsäyhtiön ja urakoitsijan yhteistyötä

Metsä-Jokeri Oy on maatalossa aikuiseksi varttuneen Jouko Suonsaaren perustama yritys. Maa- ja metsätöitä Suonsaari on tehnyt ammatikseen 80-luvun alusta lähtien. Metsätöihin erikoistuneen Jouko Suonsaari Ky:n hän perusti vuonna 1991. Yritys vaihtoi nimensä ja yhtiömuotonsa Metsä-Jokeri Oy:ksi vuonna 1994.

Puun ja energiapuun korjuuseen keskittynyt Metsä-Jokeri työskentelee pääasiassa Metsä Groupin ostamissa leimikoissa Jyväskylän seudulla. Yritys työllistää yrittäjän lisäksi 14 työntekijää. Töitä paiskitaan kolmen hakkuukoneen ja neljän ajokoneen voimin.

Suonsaaren mukaan digitalisaatio on muuttanut niin hakkuu- ja ajokonekuskien työtä kuin työn vastaanottamista ja suunnittelua. Ennen urakoitsija tapasi metsäyhtiön edustajia vähintään kuukausittain. Nyt metsäyhtiö lähettää tiedot harvennettavista ja hakattavista leimikoista sekä sahojen ja sellutehtaiden materiaalitarpeesta WoodForce -ohjelmistolla. Tietoja voidaan tarvittaessa täydentää puhelimitse. 

Asiakkaalta tulleiden tietojen pohjalta Suonsaari jakaa ja aikatauluttaa työmaat työkoneille WoodForcella. Hän tekee myös ennakkoilmoituksen hakkuista metsänomistajille. Jatkuvalla määräseurannalla Suonsaari varmistaa, että laitosten kuukausittaiset materiaalitarpeet täyttyvät.

Metsä Group on määritellyt työtavat ja laatuvaatimukset, joita urakoitsijat sitoutuvat noudattamaan. Metsä-Jokerin käytössä on Metsä Groupin Toimittajaverkko -portaali, joka sisältää muun muassa ohje- ja koulutusmateriaaleja. Portaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämiseen.

 

Teksti: Tuomas Lehtonen
Kuva: Mikko Vähäniitty

Tags from the story
,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.