EU-sääntely vaikuttaa metsäteollisuuteen monesta suunnasta

Ilkka Hämälä, Metsä Groupin pääjohtaja.
Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.
EU-komissiolta on Ilkka Hämälän mukaan unohtunut, että metsätalous voisi tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä vetää alan edunvalvontaa Euroopan paperi- ja selluteollisuuden etujärjestö Cepin (Confederation of the Paper and Pulp Industry) puheenjohtajana. Kaksivuotinen kausi alkoi tammikuun alussa, jolloin haastattelukin tehtiin. 

”Tehtävämme on varmistaa, että EU-päätöksenteossa ymmärretään puusta valmistettujen tuotteiden ja metsäteollisuuden vastuullisuus sekä metsäteollisuuden yhteiskunnallinen merkitys”, hän sanoo.

Komissiotasolla ymmärretään kyllä, ettei metsätalous ole ilmastonmuutoksen kannalta ongelma, mutta Hämälän mukaan nykyinen komissio ei ole edeltäjänsä tavoin kartalla siitä, että metsätalous voi tarjota myös ratkaisuja. 

”Toivottavasti seuraava komissio ymmärtää paremmin uusiutuvien materiaalien arvon ja metsien merkityksen uusiutuvien raaka-aineiden lähteenä.”

Cepin agendalla on myös tuoda entistä paremmin esille, miten suuri merkitys toimialalla on kokonaistalouteen. 

”Meidät nähdään Euroopassa pienenä sektorina, koska alallamme ei ole Eurooppa-tason suuryrityksiä, eikä merkityksemme näy kovin selkeästi maissa, joissa ei ole metsäteollisuutta. Emme kuitenkaan ole ollenkaan pieni sektori, jos otetaan huomioon myös alihankintavaikutukset.” 

Regulaatiotsunami

EU:ssa tehdään tällä hetkellä paljon lainsäädäntöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

”Käynnissä on varsinainen regulaatiotsunami, joka vaikuttaa toimialaamme monesta suunnasta. Metsätalous ei ole EU:n ilmastonmuutosagendan fokuksessa, mutta silti monet ilmasto- ja energiakysymykset sekä kulutuskäyttäytymisen ohjailuun liittyvä lainsäädäntö vaikuttaa meihin.”

Tilanne tuo alalle epävarmuutta. 

”Jos ajatellaan vaikkapa kertakäyttötuotteita koskevaa regulaatiota, on epävarmaa, minkälaisia tuotteita tulevaisuudessa tarvitaan ja minkälaista teollisuutta tarvitaan niitä tekemään.”

Metsäteollisuuden keskeisin huoli on metsien rooli tulevaisuudessa. Ilmastoasioiden lisäksi biodiversiteettikysymykset vaikuttavat jatkossa raaka-ainehankintaan. 

”EU:ssa ei ole kokonaiskäsitystä metsäteollisuudesta, mutta pitää muistaa, että metsäteollisuuttakin on monenlaista. Pohjoismainen metsäteollisuus poikkeaa eteläeurooppalaisesta esimerkiksi siinä, mistä sen käyttämä energia tulee.”

Metsiin kohdistuva sääntely kuuluu EU:n peruskirjan mukaan kansalliselle tasolle, mutta välillisesti metsätaloutta koskevia määräyksiä tulee monien muiden säädösten yhteydessä EU-tasoltakin.  

Lisää monimuotoisuutta talousmetsiin 

Mediassa käytävässä keskustelussa vastakkainasettelut korostuvat: toiset vaativat, että metsät jätettäisiin täysin luonnontilaan ja toiset haluavat jatkaa intensiivistä talouskäyttöä nykyisellä tasolla. 

”Tavoitteemme on sovittaa erilaisia näkökulmia yhteen. Tulevaisuuden kehityskulku löytyy jostain ääripäiden väliltä”, Hämälä sanoo. 

Hänen mielestään ilmastokysymystä käytetään usein virheellisin argumentein biodiversiteettitavoitteiden ajamiseen. 

”Puun talouskäyttö ja hiilen sitominen puumateriaaliin ovat keskenään linjassa, kun taas vanhojen metsien määrän lisääminen ei edistä hiilen sitoutumista, vaikka edistääkin monimuotoisuutta. Totta kai sitä pitääkin edistää, mutta erilaiset tarkoitusperät menevät keskustelussa ristiin, osin tietämättömyyden takia, osin ehkä tarkoituksellakin.” 

Metsiä käytetään resurssitehokkaasti

Pitkäjänteistä liiketoimintaa tehdään vuosikymmenien ja jopa vuosisatojen perspektiivillä. Silloin liiketoiminnan on jo lähtökohtaisesti oltava kestävää niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ympäristönäkökulmastakin. 

”Ennen esimerkiksi ympäristötavoitteet lähtivät siitä, että pyrittiin ehkäisemään vahinkojen syntymistä, mutta nykyään pyrimme parantamaan tilannetta esimerkiksi lisäämällä talousmetsien monimuotoisuutta.”

Fossiilitalouden korvautuminen uusiutuvilla materiaaleilla on iso mahdollisuus metsäteollisuudelle. 

”Ei pidä kuitenkaan tähdätä yksilötason kulutuksen kasvattamiseen, vaan siihen, että yksilön tarvitsemat toiminnallisuudet voidaan toteuttaa mahdollisimman resurssitehokkaasti.”

”Esimerkiksi meillä Metsä Groupissa mietitään koko ajan, kuinka esimerkiksi kartonkiin saadaan riittävät lujuusominaisuudet mahdollisimman pienellä määrällä materiaalia, tai miten betonia ja terästä korvaaville puurakenteille saadaan riittävä lujuus tai pehmopapereihin imukyky mahdollisimman pienellä raaka-ainemäärällä.”

Tehtaiden integroiminen kokonaisiksi ekosysteemeiksi palvelee samaa päämäärä. 

”Äänekoski on meidän laajin ekosysteemimme, jossa toistakymmentä tuotetta ja kuusi eri yritystä on integroitu teknisesti siten, että kaikkia materiaalivirtoja pystytään hyödyntämään. Tämäkin lisää resurssitehokkuutta.”

Alan arvostusta pitää Hämälän mukaan kyetä nostamaan. 

”Alamme viestii nykyään liiaksi siitä, mikä on meille omassa liiketoiminnassa tärkeää. Ihmisille pitäisi kertoa enemmän siitä, kuinka me näymme heidän arjessaan. Taannoin tehtiin tutkimus, jossa kysyttiin, kuinka usein he käyttävät metsäteollisuuden tuotteita. Tyypillinen arvio oli kerran kuukaudessa, vaikka todellisuudessa jokainen eurooppalainen käyttää metsäteollisuuden tuotteita useita kertoja joka päivä.”

Teksti Katariina Krabbe
Kuva Seppo Samuli