Galileo-teknologiaa Tambrite-laadun takeena

Timanttinen Galileo-kivi Stora Enson Inkeroisen tehtaalla.

Stora Ensolla otettiin käyttöön timanttipintaiset Galileo-hiomakivet.

”Keraamisten hiomakivien rajallisuuksien näkökulmista tulimme siihen tulokseen, että erityisesti väkivaltainen puun syöttö keraamiselle hiomakivelle tuotantonopeuden lisäämiseksi johti nämä kivet eroosion rajamaille. Kivi kului nopeasti, eikä pitänyt toimintaikkunaansa. Timanttipintaisista Galileo-hiomakivistä tuli käytännön teollinen sovellus painehiomoomme taivekartongin valmistamiseksi”, kertoo Stora Enson Inkeroisten Kartonkitehtaan johtaja Antti Veitola.

Inkeroisten Kartonkitehdas oli tehnyt 60-luvulta lähtien jätepaperista kartonkia. Se ei kuitenkaan koskaan menestynyt taloudellisesti kovin hyvin, joten jossain vaiheessa Tampellan ja Inkeroisten Kartonkitehtaan johtajat keksivät ryhtyä tekemään kartonkia painehiokkeesta (PGW). Tulevaisuuden nähtiin olevan siinä ja näin olikin, sillä vuoden 1983 alusta lähtien uutta painehioketta sisältävää Tambrite-taivekartonkia myydään pinta-alahinnoittelun pohjalta keveimpänä taivekartonkina mitä markkinoilta saadaan. Brändistä tuli vahva, sillä neliömassan alentaminen ja raaka-aineen säästö onnistuivat. Markkinatutkimusten mukaan Tambrite on edelleen Euroopan tunnetuin lääke- ja ruokapakkauskartonki.

Inkeroisten Kartonkitehdas jäi ainoaksi PGW:tä taivekartongin valmistukseen käyttäväksi tehtaaksi. Inkeroisissa painehioke merkitsi täydellistä massapohjan muutosta ja siirtymistä uuteen tuotantofilosofiaan. Kartonkitehtaan kapasiteetti on 295 000 tonnia vuodessa.

”Paperimaailmasta tuli 2000-luvulla viestejä, että timanttisilla Galileo-kivillä oli saavutettu isoja energian säästöjä. Myös laadun tasaisuus oli parantunut. Viesti saavutti kuitenkin kartongintekijät kovin hitaasti, joten teimme Valmetin kanssa yhteistyösopimuksen Galileon kehittämiseksi kartonkisovellukseksi”, Antti Veitola sanoo.

Taustalla on pitkäaikaista yhteistyötä ja perustutkimusta aina 1990-luvulta lähtien, kun Keskuslaboratorion (KCL) ja eri yritysten välisellä yhteistyöllä pyrittiin lisäämään hiokekapasiteettia. Halu korvata keraaminen kivi oli elänyt pitkään ja paineet olivat kovia, sillä keraaminen kivi oli koettu koko prosessin kannalta keskeiseksi haasteeksi. Keraamisessa kivessä ei ollut kehityspotentiaalia, koska betonitäytteinen ja keraamipinnoitteinen hiomakivi oli herkkä termoshokeille ja muille altistuksille. Sen käsittely vaati varovaisuutta, ja epätavallisia prosessiolosuhteita oli vältettävä.

”Keraamisia kiviä käytettäessä kului hyvin paljon energiaa puun väsyttämiseen, josta ei oikeastaan ollut puun kuiduttamisen kannalta mitään hyötyä. Tällaisessa prosessissa, jonka hyötysuhde on vain muutamia prosentteja, lämmitystä puun pehmentämiseen on aivan riittävästi, vaikka siitä otettaisiin muutama prosentti pois. Syntyi johtopäätös, että tulisi kehittää ja valmistaa yksikerroksisia, hyvin tarkasti valmistettuja timantti­pintoja. Näin tapahtuikin, ja keraamisia hiomakiviä alettiin korvata timanteilla pinnoitetuilla lieriöillä kymmenisen vuotta sitten”, kertoo Olli Tuovinen Valmetista.

”Kartonki on ollut Valmetille tässä kehitystyössä tavoite alusta pitäen. Elimme aikaa, jolloin energian hinnat nousivat rajusti, joten kehitimme painopaperille sopivia pintoja. Taivekartonki tuli sitten loogisena jatkumona mukaan, ja merkittävää oli se, että aloite kehitystyöhön tuli Inkeroisten Kartonki­tehtaan puolelta. Kun asiakas oli valmis ottamaan myös riskiä, se edisti asiaa merkittävästi.”

Veitolan mukaan kehitystyötä on jatkettu Valmetin kanssa, koska Inkeroisissa halutaan selvittää erilaisia pinnan variaatioita massan laadun ohjaamiseksi haluttuun suuntaan. Galileo-hionnassa massa pysyi paremmin laatuikkunassa, joten operaattoreiden ei tarvinnut miettiä, milloin kiveä piti terätä ja milloin ei. Vaikeasti hallittavat ilmiöt saatiin poistetuksi hiomaprosessista.

”Kuluvan kesän aikana Inkeroisten Kartonkitehtaalla tutkitaan intensiivisesti seuraavia Galileo-teknologian kehitys­versioita. Tekeillä on parhaillaan myös diplomityö tästä aiheesta. Jos kaikki tähdet ovat kohdallaan, siirrymme uuteen tuotantotapaan loppukesästä, jolloin prosessimme olisi kokonaan Galileo-hionnassa”, sanoo kehityspäällikkö Anni Käppi-Palomaa Inkeroisten Kartonki­tehtaalta.

”Syksyllä meillä on yhden keraamisen kiven lisäksi kolme Galileo-pintaa. Laadunohjausmallien valmistumisen jälkeen viimeinenkin keraaminen kivi todennäköisesti väistyy. Galileon kehitystyö on kestänyt Valmetin kanssa nelisen vuotta”, toteaa Antti Veitola.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *