Hyvä draivi kohti kiertotaloutta

Kuvassa Hannu Kasurinen, Stora Enson pakkausmateriaaleista vastaava johtaja.
Hannu Kasurinen, pakkausmateriaaleista vastaava johtaja, Stora Enso
Hannu Kasurinen ei ole koskaan ennen nähnyt yhtä paljon positiivista yhteistyötä.

Stora Enson pakkausmateriaaleista vastaava johtaja Hannu Kasurinen on työskennellyt liki kolmekymmentä vuotta samassa yhtiössä. Ura alkoi Kansallis-Osake-Pankissa. 

”Asiakkaana oli Enso-Gutzeit-niminen firma, joka halusi sitten palkata minut rahoitushommiin”, hän kertoo. 

Kasurinen aloitti vuonna 1993 Katajanokan pääkonttorissa, ja sieltä tie vei Hampuriin, Düsseldorfiin ja lopulta Brysselin ja Lontoon kautta vuonna 2004 takaisin Suomeen. 

”Jokaisessa firmassa pitää olla muutamia dinosauruksia, jotka ymmärtävät, miksi asioita on tehty niin kuin on tehty. Totta kai pitää olla myös
nöyryyttä tajuta, että moni asia voidaan tehdä toisinkin”, hän sanoo. 

Esimerkiksi kestävään kehitykseen tarvitaan eteenpäin vievää visiota. 

”Yhteiskunnalliset haasteet ovat ihan erilaisia kuin ennen, ja meidän pitää miettiä, mikä meidän roolimme niissä on: miten kiertotaloudesta, päästöjen minimoimisesta ja biodiversiteetin parantamisesta tehdään kilpailuetu. Eteenpäin päästään parhaiten joukkueella, jossa on vanhaa ja uutta”, hän sanoo. 

Vähemmän muovia

Kartonki ja paperi ovat parhaiten kierrätettyjä materiaaleja, ja iso osa niistä kierrätetään jo nyt paremmin kuin mitä EU:n tavoite­rajat määrittävät. 

”On myös tuotteita, joissa tarvitaan eristäviä kerroksia, jotta elintarvikkeet pysyvät tuoreina. Tällaiset elintarvikepakkaukset ovat kierrätysasteeltaan matalampia”, Kasurinen sanoo. 

Töitä on tehty paljon kahden asian eteen: Fossiilipohjaisia eristekerroksia on vähennetty ja kevennetty. Pitemmällä aikavälillä fossiiliset eristeet on tarkoitus korvata kokonaan. 

”Pakkaukset ovat ominaisuuksiltaan usein liiankin hyviä, joten kerroksen paksuutta eli polyeteenin määrää voidaan helposti vähentää, jopa puolittaa. Muovin korvaaminen kokonaan on isompi teknologinen haaste.”

Kiertotalouden kannalta haastavinta on ihmisten käyttäytyminen – esimerkiksi kahvilasta mukaan napattu kartonkikuppi päätyy tyhjennyttyään useimmiten ensimmäiseen roskikseen. 

”Teknisesti muovi ja kuidut saadaan kyllä toisistaan irti. Haastavampaa on saada puupohjaiset tuotteet kierrätettyinä takaisin käsiimme.”

Stora Enso investoi Puolaan edistääkseen Itä- ja Keski-Euroopan neste­pakkauskartongin kierrätystä. 

”Puolan tehtaalla pystytään erotta­maan kartonki-, muovi- ja alumiini­kerrokset, ja yhteistyökumppanimme prosessoivat ne niin, että kaikki jakeet saadaan käyttöön.”

Kiertotalouden ketjut ovat monimutkaisia, ja kaikkien toimijoiden pitää puhaltaa yhteen hiileen. 

”Nyt on hyvä draivi, enkä koskaan ennen ole nähnyt koko arvoketjussa näin paljon positiivista yhteistyötä ja halua ratkoa ongelmia.”

Uusia ratkaisuja 

Vesiliukoiset kemialliset yhdisteet, jotka suihkutetaan kartongin pinnalle ohueksi, muovikerroksen korvaavaksi päällysteeksi, edistävät tuotteiden kierrätettävyyttä. 

”Tällaiset päällysteet eivät ole täysin muovittomia, mutta PE:tä niissä ei ole. Tämän tyyppiset päällysteet hajoavat pikkuhiljaa normaaleissa kierrätysprosesseissa”, Kasurinen kertoo. 

Volyymit ovat vielä pieniä, ja tuotteille tulee hintaa totuttua enemmän. Brändinomistajille vastuullisuus tuo kuitenkin lisäarvoa, josta ollaan valmiita maksamaan.

Nestepakkauspuolella kehitetään yhdessä yhtiön Biomateriaalit-divisioonan kanssa ratkaisuja korvaamaan muovi- ja alumiinikerroksia. Rinnakkain kehitetään useita teknologisia konsepteja, joista paras valitaan jatkoon. 

”Pystymme esimerkiksi tekemään mikrofibrilloidusta sellusta ohutta kalvoa, jolla on kykyä pidättää nestettä ja happea. Asiakkaamme saattavat vielä tehdä tuotteeseen oman eristeensä lisäksi.” 

Valtava kysyntäbuumi

Kuitupohjaisten pakkausten kysyntä on kasvanut hurjasti parin vuoden ajan. Osa siitä johtuu koronaelvytyksestä ja pandemian aiheuttamasta kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta: esimerkiksi nettikaupan ja ruoan kotiinkuljetuksen lisääntymisestä. 

”On vaikea sanoa, kuinka paljon lisääntyneestä kysynnästä on elvytys­huumaa ja kuinka paljon sitä tukee siirtymä muovipohjaisista pakkauksista puupohjaisiin. Ensimmäistä kertaa näyttää siltä, että kuitupohjaisten pakkausmateriaalien kysyntä on ohittanut muovipohjaisten tuotteiden kysynnän”, Kasurinen sanoo.

Hannu Kasurinen

  • Pakkausmateriaaleista vastaava johtaja, Stora Enso
  • Koulutus: kauppatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto
  • Perhe: naimisissa, kaksi aikuista tytärtä
  • Harrastukset: Luonnon ja liikunnan yhdistäminen: talvella hiihto ja laskettelu, kesällä pyöräily. Metsäihmisten ”työsuhdehaittaetuna” metsästys.

3 x uran huippuhetket

  1. Paperikoneen kääntäminen kraftlainerin eli aaltopahvin pintakartongin tuotantoon Oulun tehtaalla oli onnistunut suoritus joukkueeltamme. Se tehtiin vaikeissa olosuhteissa, pahimman pandemian aikana, ja silti aikataulussa ja budjetissa pysyttiin. Tehdas lähti teknisestikin heti pyörimään hyvin. 
  2.  Kaupalliset neuvottelut isoimpien asiakkaiden kanssa voivat kestää vuosia ja ne ovat aika kuluttavia. Usean vuoden jättidiilien arvo on merkittävä yhtiölle. On aina juhlimisen arvoista, kun tällaisista neuvotteluista tulee ulos niin, että on saanut suurin piirtein, mitä on halunnut, ja asiakaskin vielä hymyilee ja bisnes jatkuu.
  3. Kestävä kehitys ja johtajuus siinä. Meillä on lähdetty todella nopeasti miettimään uusia ratkaisuja ja miten tuotteita ja kierrätystä saadaan parannettua. Isot brändinomistajat kysyvät neuvoja meiltä.

Tavoitteena ilmastopositiivisuus

Stora Enson tavoitteena on puolittaa hiili­dioksidipäästönsä vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetetaan ja energiaa käytetään tehokkaammin. 

”Esimerkiksi Oulun tehtaalla on vaihdettu turpeesta biohakkeeseen. Kiinassa ja Puolassa käytetään vielä kivihiiltä, ja joudumme tekemään paljon investointeja, jotta tavoitteeseen päästään”, Hannu Kasurinen sanoo. 

”Investoinnit suunnitellaan kuitenkin osana kokonaiskehittämistä, eli päästövähennyksiin päästään samalla vaivalla ja rahalla. Erikseen tehtyinä ne tulisivat kalliiksi.”

Vuoteen 2050 mennessä tavoitteena on nettopositiivisuus. 

”Emme vielä edes tiedä kaikkia keinoja, mutta haluamme kutsua koko arvoketjumme yhteiseen tavoitteeseen. Ratkaisemme ongelmia askel kerrallaan.”

 

Teksti: Katariina Krabbe
Kuva: Magnus Fond

Tags from the story
,