Jyrki Ovaskalla on iso rooli UPM:n muutoksessa

Vuoden 2021 teknologiajohtaja Jyrki Ovaska on luotsannut teknologiajohtajan roolissa UPM:n muutosta perinteisestä paperiyhtiöstä biometsätalouden edelläkävijäksi seitsemän vuoden ajan. UPM:lle hän tuli jo vuonna 1984, ja yhtiön johtajiston jäsen hän ollut parikymmentä vuotta. Juuret ovat vahvasti paperipuolella, ja siihen hänellä on yhä lukkarinrakkautta.

”Kolmen miljardin euron investoinnit ovat käynnissä ja lisääkin luvassa. Kykenemme tällaiseen vauhtiin vain, koska paperi ja muut olemassa olevat liiketoiminnot tuovat meille kassavirtaa”, hän toteaa.

Teknologiajohtajana Ovaska on monessa mukana. 300 hengen organisaatiosta valtaosa työskentelee tutkimuksessa ja kehityksessä. Investointihallinto auttaa liiketoimintoja valmistelemaan investointeja päätöksentekovalmiuteen sekä osallistuu isoimpien projektien toteutukseen ja jälkiseurantaan. Analytiikka-tiimi keskittyy matematiikkaan ja algoritmeihin: optimoi, ennustaa ja rakentaa skenaarioita. Uusien liiketoimintojen mukana on tullut myös entistä enemmän immateriaalioikeuksien hallintaa. Lisäksi teknologian alle kuuluu UPM:n innovaatioprosessin omistajuus.

”Se ei tarkoita, etteikö muuallakin firmassamme innovoitaisi, vaan pyrimme luomaan olosuhteita, joissa innovointi pääsee oikeuksiinsa. Digitaalisuus liittyy tähän vahvasti.”

Digitaalisen teknologian kehitys tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia sen ja datan hyödyntämiseen uudella tavalla.

”Pilvipohjaiset järjestelmät, tiedonsiirron nopeutuminen ja mobiililaitteet ovat mullistaneet työprosessit, sillä tietoon pääsee käsiksi missä vain. Tämä on antanut mahdollisuuden kehittää työprosesseja myös yhdessä partnerien kanssa.”

Metsäteollisuuden arvoketjut ovat pitkiä, ja siksi Ovaska näkee, että koneoppimissovelluksille, mobiilisuudelle ja uusille tavoille visualisoida tietoa paremman päätöksenteon tueksi on valtavasti käyttöä.

”Vain mielikuvitus on rajana. Tarvitaan kuitenkin kykyä haastaa vallitsevia toimintatapoja ja halua muuttaa niitä. Digitaalinen kehitys ei vaadi valtavia rahallisia investointeja, mutta sillä on iso vaikutus liiketoimintaan.”

Vihreitä versoja Tutkimus-ja kehitystyötä tehdään kolmessa tutkimuskeskuksessa: Lappeenrannassa, Saksassa ja Kiinassa. Noin 80 prosenttia siitä keskittyy aivan uusiin liiketoimintoihin. Vanhojen toimintojen osalta keskitytään prosessien tehostamiseen jakustannussäästöihin.

”Kasvatamme uusia alkuja demo-ja pilotointivaiheesta aina markkinoille asti, kunnes ne ovat valmiita omiksi liiketoiminnoikseen. Esimerkiksi biokomposiitteja on kehitetty jo kymmenen vuoden ajan. Biokemikaalit ovat edenneet puolen miljoonan investointihankkeeksi, ja laitos käynnistyy ensi vuoden lopussa. Seuraava iso investointi on biopolttoaineiden kasvuhanke, jota suunnitellaan Kotkaan tai Rotterdamiin”, Ovaska luettelee.

Uusimpia kaupallistettuja vihreitä versoja ovat biolääketieteen nanosellusovellukset solukasvatukseen ja haavanhoitoon.

”Tällaisista pienistä versoista on tarkoitus kasvattaa skaalattavaa, isoa ja kannattavaa liiketoimintaa, joiden varassa UPM menestyy tulevaisuudessa.”

Seuraava haaste on tekstiilien kehitystyö, joka on tähän mennessä jäänyt biokemikaalien varjoon.

”Uusi reitti kuiduista tekstiileiksi tulee varmasti olemaan yksi mielenkiinnon kohteistamme jatkossa.”

Toinen kiinnostava suunta on vihreä vety.

”Meillä on osaamista energiamarkkinoista ja hiilidioksidittoman energian tuottamisesta, ja vedyn valmistukseen tarvitaan paljon energiaa. Biopolttoaineiden ja -kemikaalien prosesseissa taas on jatkossa luontaista käyttöä vedylle. Sitä voitaisiin käyttää myös sähkömarkkinanvarastona tasaamassa uusiutuvan energian saatavuusvaihtelua.”

Teksti: Katariina Krabbe
Kuva: Tero Ikäheimonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *