Korkkia, pellettejä ja paperia Portugalista

Beautiful view on the plantation of cork oak trees with freshly crumbled bark in Portugal

EU-puheenjohtajakautensa vuoden alussa aloittanut Portugali on perinteinen puuntuottajamaa. Metsä-teollisuuden osuus maan bruttokansantuotteesta on Euroopan kolmanneksi suurin Suomen ja Ruotsin jälkeen. Portugali on myös Euroopan suurin päällystämättömän hienopaperin tuottaja ja neljänneksi suurin sellun tuottaja.

Manner-Euroopan läntisimmän maan Atlantin valtameren tuulissa suoravartiset ja vahvat eukalyptukset ovat puuston päälaji –ja tärkein selluntuottaja. Noin neljäsosa Portugalin metsistä on nopeakasvuisia ja tuottoisia eukalyptusplantaaseja, hehtaarilta voidaan saada jopa 400 kuutiota puuta. Korkeana kasvava puu imee paljon vettä ja kuivattaa rajusti maata ympärillään. Kuivassa ja kuumassa ilmastossa metsäpalojen riski on suuri. Laajalle leviävät metsäpalot ovatkin olleet yksi maan suurimmista metsäteollisuuden ongelmista. Vuoden 2017 erittäin tuhoisien palojen jälkeen Portugalin hallitus asetti eukalyptuksen kasvattamiselle rajoitteita.

Eukalyptuksen lisäksi korkkitammi ja rannikkomänty muodostavat merkittäviä metsäalueita. Korkin viennissä Portugali on maailmanlaajuisesti kiistaton ykkönen, maailman korkkimetsistä kolmannes löytyy Portugalista. Vanhoista korkkitammista joka 9. vuosi perinteisillä tavoilla kerättävää korkkia käytetään sekä juomateollisuudessa että rakennusmateriaalina lattioissa ja seinäpinnoissa.

Puupellettituotannossa maa on globaalitilastoissa seitsemännellä sijalla. Valtaosa pelletistä menee vientiin. Suomalaisille yrityksille Portugali tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti metsänhoitopalveluissa, biovoimaloiden rakentamisessa sekä paperikoneiden viennissä.

Analyysi

Marío Monteiro, AGIF Agency for the Integrated Management of Rural Fires

Palot hallintaan aktiivisella metsänhoidolla

Portugalin metsistä 97 % on yksityisessä omistuksessa, ja yksittäinen metsätalousalue on pieni, keskimäärin 0,5 ha. Kannattavuuden puutteen vuoksi tällaista aluetta ei useinkaan hoideta aktiivisesti, mikä altistaa tulipalojen vaikutuksille. Vuonna 2017 metsäpalot johtivat 500 000 hehtaarin metsän ja pensaikkojen tuhoutumiseen ja 116 ihmisen kuolemaan.

Maamme metsätalousstrategian uutuuksiin kuuluu metsän näkeminen osana riski- ja maaseutuympäristöä, joka vaatii innovatiivisia ratkaisuja metsän suojelemiseksi ja parantamiseksi. Metsän kestävyyteen tähtäävään strategiaan sisältyy sellaisten aloitteiden kehittäminen, jotka lisäävät pienempienkin metsätilojen kannattavuutta ja parantavat niiden aktiivista hoitoa.

Sertifioidun metsän pinta-alaa pyritään kasvattamaan, kuten myös edistämään suojelua ja kannattavuutta lisääviä toimintoja. Puumateriaalin taloudellisen hyödyntämisen osalta on myös ensisijaisen tärkeää varmistaa kansainvälisten parhaiden käytäntöjen soveltaminen alan sääntelyssä.

Portugalissa on äskettäin kehitetty ja hyväksytty noin 100 projektin yhteinen suunnitelma, jota kutsumme maaseudun tulipalojen hallinnaksi. Suunnitelmassa asetetaan etusijalle metsän kestävyyden, houkuttelevuuden ja taloudellisen arvon lisääminen sekä paikallisen talouden ja maaseudun työllisyyden lisääminen, monipuolistaminen ja arvostaminen.

Suunta metsäpalojen vähentämiseen on samalla suunta kohti entistä parempaa metsänhoidollisten asioiden jäsentämistä ja resurssien hallintaa. On tärkeää varmistaa, että riskikäyttäytymisen muuttaminen ja siitä seuraava metsäpalojen vähentyminen ovat etusijalla maaseutualueiden suojelussa.

Koonnut: Tuija Holttinen
Kuva: Shutterstock

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *