Ligniini taipuu moneksi

Bioasvaltissa käytetään uusiutuvaa ligniiniä sidosaineena.

Ligniini on kiertotalouden kannalta arvokas aine, jota syntyy sellun valmistuksen sivuvirtana. Stora Enso on investoinut Sunilan tehtaalla ligniinin erotukseen ja kuivaukseen, joka aloitettiin kaupallisesti vuonna 2015.

LignoBoost-menetelmällä mustalipeästä erotettava ligniini, Lineo by Stora Enso, on maailmanlaajuisesti toimitettava tuote, jonka käyttökohteita ovat muun muassa puurakentaminen, liima- ja maaliteollisuus sekä bitumin korvaaminen asvaltissa.

Stora Enso ja ruotsalainen tie- ja infrastruktuurioperaattori Svevia tekevät parhaillaan yhteistyötä testaamalla ligniinin käyttöä Ruotsin teillä. Syyskuussa 2020 toteutettu ensimmäinen ligniinipohjainen asvattikokeilu Sandbrinkin ja Gnestan välillä on jo antanut lupaavia tuloksia. Keväällä bioasvaltin kuntoa päästään tutkimaan tarkemmin talvikunnossapidon ja pakkasten sekä sulamisvesien vaikutuksista.

Stora Enson ligniiniä sisältävää bioasvalttia on käytetty aikaisemmin myös Belgiassa ja Hollannissa hyvällä menestyksellä.

“Biopohjaisella sidosaineella on mahdollista korvata puolet asvaltin sisältämästä öljypohjaisesta bitumista. Tällä tavalla pystytään merkittävästi vähentämään asvalttituotteiden hiilijalanjälkeä ja negatiivisia ilmastovaikutuksia”, sanoo ligniiniliiketoiminnan kehityksestä vastaava Heikki Lotti Stora Enson Biomaterials-divisioonan innovaatio-organisaatiosta.

Ligniini on luonnon toiseksi yleisin makromolekyyli selluloosan jälkeen, ja sitä on kaikissa kasveissa. Uusiutuvalla ja myrkyttömällä raaka-aineella on potentiaalia korvata uusiutumattomia materiaaleja monissa eri käyttösovelluksissa. Ligniinin sisältämää hiiltä voidaan käyttää esimerkiksi autoteollisuuden ja kulutuselektroniikan akuissa.

“Vuonna 2021 Stora Enso käynnistää Sunilassa koelaitoksen, jonka tarkoituksena on jalostaa ligniinistä biohiiltä grafiitin korvaajaksi akkuteollisuuden tarpeisiin. Tulevaisuudessa ligniinistä halutaan valmistaa myös uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvaa hiilikuitua korvaamaan petrolipohjaiset materiaalit muun muassa autoissa ja tuulivoimaloissa”, Lotti kertoo.

Teksti Ari Rytsy
Kuva Markus Marcetic, Svevia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *