Metsäala toimii monimuotoisuuden säilyttämiseksi

Monimuotoinen tammimetsä, jossa lehdet syysruskan väreissä
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä perustuu arvokkaimpien kohteiden suojeluun ja talousmetsien luonnonhoitoon. Toimet ovat oikeasuuntaisia, joten niitä tulee jatkaa ja edelleen tehostaa.

Metsien monimuotoisuuden varjeleminen on ottanut merkittäviä askeleita viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa. Tämä näkyy niin suojeltujen metsien pinta-alassa kuin talousmetsien luonnonhoidossakin.

Metsäteollisuus ry toteutti Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa yhteishankkeen, jossa muun muassa tarkasteltiin muutoksia metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeissä rakennepiirteissä. Sen mukaan suojellun metsämaan ala on 1970-luvun lopun jälkeen 5- kertaistunut koko maassa ja 17-kertaistunut Etelä-Suomessa.

Talousmetsien luonnonhoito integroituu koko ajan yhä laajemmin osaksi arjen metsätaloutta ympäristötietoisuuden lisääntyessä.

– Talousmetsissä sovitetaan yhteen metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Tästä tasapainosta opitaan koko ajan uutta, toteaa metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä.

Metsälaissa luonnon monimuotoisuus nostettiin ensimmäisen kerran vahvasti esiin vuonna 1997. Silloin tuli voimaan niin kutsuttu kymppipykälä, joka turvaa arvokkaita luontokohteita. Tällaisia ovat esimerkiksi rehevät lehtolaikut, kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla tai lähteiden sekä purojen välittömät lähiympäristöt.

Vapaaehtoinen suojelu sääntelyn ja sertifikaattien ohella

2000-luvun taitteessa käyttöön otettiin kansainväliset markkinalähtöiset metsäsertifiointijärjestelmät PEFC ja FSC. Ne edellyttävät muun muassa suojavyöhykkeitä vesistöjen rannoille sekä säästöpuiden ja lahopuun jättämistä hakkuissa. Näitä vaatimuksia ei ole lainsäädännössä. 

PEFC:n ja FSC:n metsänhoidon kriteerit on juuri päivitetty, ja uudet standardit astuvat voimaan tämän ja ensi vuoden aikana. Erityistä huomiota on kiinnitetty nimenomaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, ja esimerkiksi säästö- ja lahopuun määrää lisätään. 

Standardien lisäksi monimuotoisuuden kannalta arvokkaita metsiä suojellaan ja hoidetaan Suomessa vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman kautta. Uusi HELMI-ohjelma laajentaa METSO:n hyviä käytäntöjä muihinkin elinympäristöihin, kuten soihin ja perinnebiotooppeihin.

– Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ovat vahvasti sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Lainsäädännön ja sertifioinnin lisäksi meillä on oma metsäympäristöohjelma, jossa on keskitytty muun muassa lahopuun lisäämiseen ja lehtojen hoitoon, Niemi kertoo. 

Lehtojen suojelu onkin tärkeää: niiden osuus metsäpinta-alasta on vain yhdestä kahteen prosenttia, mutta niissä elää lähes puolet metsien uhanalaisista lajeista. 

Monimuotoinen vahva metsä

Miksi monimuotoisuuden varjeleminen talousmetsissämme sitten on niin tärkeää? 

– Monimuotoisuus lisää metsien kykyä sopeutua ympäristön muutoksiin esimerkiksi ilmaston lämmetessä. Metsätuhot voivat lisääntyä yksipuolisissa metsissä, joten metsien monimuotisuuden tukeminen on kaikkien etu, kertoo monimuotoisuustutkija Juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta.

Lahopuut ovat monimuotoisuuden kannalta avainasemassa, koska ne ovat monien uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Lahopuuelinympäristöjä voidaan Siitosen mukaan luoda jättämällä kuollut puusto korjaamatta ja tuottamalla hakkuiden yhteydessä keinotekoisesti pökkelöitä.

– Osa puista jätetään hakkuiden yhteydessä elävinä säästöpuina metsiin, ja niiden tarkoitus on kasvaa vanhoiksi puiksi, kuolla ja lahota omassa aikataulussaan. Erityisen tärkeitä monimuotoisuuden tukipilareita ovat jalot lehtipuut ja haapa, Siitonen toteaa.

Metsäteollisuus käynnisti vuonna 2017 laajan Lisää lahopuuta talousmetsiin -toimintaohjelman edistämään lahopuun säilyttämistä ja lisäämistä metsissä. 

Osana ohjelmaa metsäteollisuusyritykset ovat muun muassa sitoutuneet varmistamaan henkilöstönsä tietämyksen lahopuun merkityksestä ja kertomaan siitä metsänomistajille muun asioinnin yhteydessä.

– On tärkeää, että metsäyhtiöt esittelevät puukauppojen yhteydessä metsänomistajalle kaikki nämä monimuotoisuuden turvaamisen vaihtoehdot, Siitonen sanoo.

Teksti Susanne Cygnell
Kuva Marko Tarvainen / Vastavalo