Metsän keskeltä metsävaikuttamisen keskiöön

Paula Lehtomäki katsoo kohti kameraa.
Paula Lehtomäki, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry.
Paula Lehtomäen vaikuttamistyön fokus on Brysselissä, jonne rakennetaan pysyvä läsnäolo.

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana syyskuussa aloittanut Paula Lehtomäki on tehnyt näyttävän uran politiikan kautta huippuvirkoihin. Keskustan kansanedustajana hän toimi vuosina 1999–2015, ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä vuosina 2003–2007 ja ympäristöministerinä 2007–2010. Pudottuaan eduskunnasta hänestä tuli pääministeri Juha Sipilän valtiosihteeri, jonka jälkeen hän on työskennellyt 3,5 vuotta Kööpenhaminassa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä. 

Mahdollisuus siirtyä Metsäteollisuus ry:hyn tuli sopivaan aikaan, sillä Pohjoismaiden ministerineuvoston kausi olisi joka tapauksessa päättynyt puolen vuoden päästä.  

”Metsäsektori on minulle tavallaan tuttu, mutta kuitenkin uusi. Olen katsellut sitä 20 vuotta eri näkökulmista, mutta en koskaan sisältä päin. Metsän keskeltä olen kuitenkin kotoisin, ja tehtävä kiinnosti, koska kyseessä on yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta niin merkittävä sektori”, hän sanoo.

Työ on alkanut vauhdikkaasti, vaikka Lehtomäki onkin tottunut oppimaan ja omaksumaan uusia asioita nopeasti. 

”Kaikki joskus uudessa tehtävässä aloittaneet tietävät, millaisella tulvalla uusia ihmisiä ja asioita tulee. Juna ei pysähdy odottamaan, vaan päiväkohtaiset asiat pitää hoitaa samalla. Pidän kuitenkin hyvin tärkeänä oppia tuntemaan koko arvoketjun leimikolta lopputuotteisiin, ja olen jo käynyt hakkuutyömailla ja useammassakin tehtaassa.”

Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu lähes 40 henkilön organisaation johtaminen, tavoitteiden asettaminen ja toimeenpano sekä hallintoelimiin liittyvien päätöksentekoprosessien ja asiakeskustelujen valmistelu. Vaikuttamistyössä fokuksessa on entistä painavammin EU. 

Lähdemme rakentamaan omaa, pysyvää läsnäoloa Brysselissä, ja vaikuttamistyö ja edunvalvonta Brysselissä tulee olemaan tärkeä sektori omassakin työssäni.

Ennallistamisasetusluonnos kohtuuton

 Tällä hetkellä puhutaan paljon luonnon ennallistamisasetuksesta, mutta metsäteollisuuteen liittyy muitakin asioita: taksonomia-asetus, metsäkatokysymykset, hiilinielut sekä tuotepuolen sääntely pakkausjätedirektiivistä pakkausten kierrätettävyyteen. 

Olennaista on, että meillä on joka vaiheessa tiivis, hyvä ja selkeä-ääninen yhteistyö valtiovallan kanssa.

”Dialogia käydään vilkkaasti, mutta toivoisimme Suomen kannan terävöittämistä: kansallinen kanta pitäisi muodostaa aikaisemmassa vaiheessa, ja myös eduskunnan tulisi käyttää sille kuuluvaa valtaa, eikä hyväksyä EU:n esityksiä välttämättä sellaisenaan.”    

EU:n ennallistamisasetusesityksessä vaaditaan mittavia erilaisten luontotyyppien ennallistamistoimia, jotka kohdistuvat Suomeen erityisen rajusti. Puhutaan lähes miljardin euron vuosikustannuksista.

”Meidän kannaltamme on erityisen huonoa, että referenssiajaksi on valittu 1950-luvun alku. Toisaalta pitäisi tunnistaa sen työn tulokset, mitä Suomessa on jo tehty talousmetsien monimuotoisuuden eteen, sekä se, että yli 90 prosenttia talousmetsistä on sertifioitu. Ongelma on myös siinä, että puhutaan prosenteista, kun pitäisi voida tehdä kohdennetusti kustannustehokkaita toimenpiteitä.”

Metsäteollisuudella on toisaalta positiivinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun metsäteollisuuden tuotteilla korvataan fossiilisia tuotteita. 

”Ilmastonmuutoksen torjunta on metsäteollisuuden ydintä. Pitää kuitenkin muistaa, että esimerkiksi puurakentaminen ei onnistu, jos metsästä ei saa sitä varten puuta ottaa. Meidän pitää pystyä hyödyntämään raaka-ainetta kestävällä tavalla.”

”Kasvava metsä toimii myös hiilinieluna, ja kasvua voidaan metsänhoidollisin toimenpitein kiihdyttää.”

Tavoitteet hallitusohjelmaan

Kotimaan vaikuttamistyössä katseet keskittyvät jo ensi kevään eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan, eli tulevaan hallitusohjelmaan. 

”Meillä on kolme keskeistä tavoitetta. Ensimmäinen on aktiivinen EU-politiikka, jossa tehdään aktiivisesti töitä omavaraisuuden ja uusiutuvien raaka-aineiden vahvistamiseksi. Toinen on kotimaisen raaka-aineen saatavuuden varmistaminen, eli pidetään huolta, että materiaali liikkuu. Kolmanneksi toivomme entistä selkeämpää ja johdonmukaisempaa teollisuuspolitiikkaa, jotta voimme tulevaisuudessakin olla korkean jalostusasteen teollisuusmaa.”

***

Paula Lehtomäki

toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry

Koulutus: valtiotieteiden kandidaatti, Turun yliopisto; kauppatieteiden maisteri, Turun kauppakorkeakoulu

Perhe: naimisissa, kolme lasta, joista kaksi vanhinta teini-ikäisiä ja kolmaskin pian.

Harrastukset: kuntoliikunta: sauvakävely, hölkkääminen ja jooga

***

3 x uran huippuhetket

  1. Olin valtiosihteerinä Suomi 100 -juhlavuoden hallituksen puheenjohtajana johtamassa juhlavuoden valmisteluja sekä vuoden aikana mukana myös toteutuksessa. Oli hienoa olla historiallisesti niin merkittävässä tapahtumassa keskeisessä roolissa.
  2. Vuonna 1999 tulin valituksi eduskuntaan ensimmäistä kertaa. Se oli puolen vuoden täyspäiväisen, yhdessä tiimin kanssa tehdyn valtavan työn huipentuma.
  3.  Vaalit ovat yleensäkin kovia koitoksia, mutta vuoden 2007 vaalit ovat jääneet erityisesti mieleen. Silloin pystyimme hallitusvastuun jälkeenkin vahvistamaan keskustan aseman pääministeri- puolueena, mikä on kova suoritus.

***

Metsäsektorin monimuotoisuustyön vaikutuksia tutkitaan

 Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry aloittavat mittavan tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on todentaa monimuotoisuustyön vaikutuksia ja mallintaa metsien biodiversiteetin kehittymistä tulevaisuudessa. Kehitystä arvioidaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä aina vuoteen 2100 asti. 

Tutkimuksen toteuttavat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä Suomen akatemian rahoittaman Unite-lippulaivan kanssa. Luke arvioi monimuotoisuuden nykytilaa ja mallintaa tulevaisuuden kehityspolkuja. Itä-Suomen yliopisto selvittää Metsäteho Oy:n kanssa luonnon monimuotoisuuden mittaamisessa tarvittavien teknologioiden kehitystarpeita. 

”On tärkeää saada oikeaa ja ajantasaista tietoa metsäluonnon tilasta nyt, ja siitä, miten se päätettyjen toimenpiteiden mukaan kehittyy. Silloin voimme kohdistaa toimenpiteet oikein”, Paula Lehtomäki sanoo.  

Teksti: Katariina Krabbe
Kuva: Metsäteollisuus ry / Mika Levälampi