Puubiomassan tuotteistusta kiihdyttämässä

Open eco friendly cotton reusable bag with the cosmetic containers.Pastel colors.Fresh natural leafs around.Concept of organic,zero waste cosmetics.Woman bag with accessories,large banner.

Selluloosatietämys on tie muun muassa biopohjaisiin tekstiileihin, muovien korvaajiin, optiikkaan sekä lääke- ja kosmetiikkateollisuuden hyödyntämiin uusiin raaka-aineisiin.

Keksintöjen kaupallistamiseen tarvitaan myös rohkaisua ja keskusteluyhteyksiä, sillä laboratoriosta on vielä pitkä matka käytännön kaupallisiin ratkaisuihin, eli varsinaisiin innovaatioihin.

Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteinen materiaalien biotalouden osaamiskeskus FinnCERES tutkii ja kehittää biomateriaaleja. Käytännössä se tarkoittaa lignoselluloosan tutkimusta, sillä puupohjaisen biomassan ominaisuuksien ymmärrys mahdollistaa myös jalostusarvoiltaan korkeiden uusien tuotteiden valmistuksen.

VTT:n Co-creation Manager Alina Ruonala-Lindgren huomauttaa, ettei FinnCERES, kuten ei VTT:kään kaupallista mitään. Siihen tarvitaan teollisuutta ja yrityksiä. Siksi yhteistyön tiivistäminen ja kommunikoinnin jatkuva kehittäminen on tärkeää.

Suomen Akatemian lippulaivaohjelmiin kuuluvalle FinnCERESille kaikki yritykset ovat tärkeitä, startupeista jo olemassa oleviin yrityksiin. Se on ainoa keino siihen, että tutkitut ja kehitetyt biomateriaalit voitaisiin tuotteistaa.

Juuri nyt FinnCERES on puolimatkan krouvissa. Matka alkoi vuonna 2018.

”Akatemiarahoitus on välitarkastelussa. Toivomme toki kovasti, että jatkokausi tulee ja saamme rahoituksen vuoden 2026 loppuun asti.”

Tuotteita eri oksilla

Ruonala-Lindgren huomauttaa, että biomassatutkimuksesta johdettavat tuotteet ovat kovin erilaisissa tilanteissa.

”Jotkin ovat jo tuotteistamisen ja kaupallistamisen kynnyksellä, toisilla on vielä pitkä matka laboratoriosta edes pilottivaiheen tuotantoon.”

”Matalalla roikkuvia hedelmiä”, kuten hän sanoo, ovat muun muassa sellukuitua sisältävät tekstiilit, fossiilisista raaka-aineista tuotettuja muoveja korvaavat biomateriaalipohjaiset tuotteet sekä akkuteknologiassa biohiileen perustuvat ratkaisut. Myös lääketieteessä hyödynnetään tätä nykyä biomateriaaleja, esimerkiksi nanoselluloosaa haavasidoksissa sekä puukomposiittia kipsiä korvaavissa lastoissa.

”Nuo kaikki ovat jo suhteellisen helppoja kaupallistaa ja niiden piirissä on paljon toimintaa.”

Korkeammalla oksistossa roikkuu puolestaan esimerkiksi biopohjainen optinen kuitu, jollainen myös on jo tätä nykyä materiaalikehityksen kohteena.

Biomateriaalien kehitystyössä haetaan myös tarkoituksella mahdollisimman laajaa osaamisen viuhkaa, ettei oltaisi vain tietyntyyppisen kapean biomateriaalikehittämisen varassa.

”Mikäli jokin yksittäinen tutkimamme asia ratkaistaankin nopeammin jossain muualla, niin mitä me sitten tekisimme? Sellainen vaara on aina olemassa, jos keskittyy liian suppeasti asioihin.”

Kiihdytyskaistaa hakemassa

Biomateriaalitutkimuksessa ja tutkimuksen jalostamisessa yritysten avulla tuotteiksi on jo alkujaan tärkeää. Lupaavia tutkimusprojekteja ei haudata tutkimuslaitoksessa ö-mappiin. FinnCERESin piirissä on aloitettu ”From Lab to Business Idea” -hanke, jossa VTT rakentaa kiihdytyspolkua biomateriaalien kehittämiseen osana FinnCERES-ekosysteemiä. Yhteistyössä ovat mukana Puunjalostusinsinöörit ry sekä startup -kiihdyttämö Kiuas.

”Puunjalostusinsinöörien näkökulmana on tässä ollut sellainen biomateriaalien kehittämisen kiihdytyspolku, jolle voisi astua jo ennen varsinaista startup-yrityksen perustamista. Toki tavoitteena on myös se, että jostakin ideasta voisi kehittyä myös startup-yhtiön aihio.”

Ruonala-Lindgrenin mukaan hankkeessa pyritään osittain samankaltaiseen toimintaan, jota VTT itsekin harjoittaa. VTT:n tehtävä on edistää tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä ja kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Uusia biomateriaaleja hyödyntävistä startup-yrityksistä muiden muassa Spinnova, Paptic sekä Infinited Fiber Company ovat VTT-lähtöisiä.

Yrittäjyys on yrittämisen arvoista

Kiuas-yrityskiihdyttämön toimitusjohtaja Patrik Holopainen korostaa kasvuyrittäjyyttä kaikille avoimena mahdollisuutena. Kiihdyttämötoiminnan luonteeseen kuuluu nimensä mukaisesti kasvun nopeuttaminen.

”Pyrimme ohjelmissamme siihen, että yrityksen kasvu olisi nopeampaa kuin mitä se ilman apuamme olisi. Onnistumistamme mittaamme esimerkiksi liikevaihdon kasvuvauhdilla.”

Holopaisen mukaan yhteistyö FinnCERESin ja Puunjalostusinsinöörien kanssa lähti liikkeelle hyvin samankaltaisesta intressistä.

”Kyllä mekin toivoisimme näkevämme enemmän suomalaisia biomateriaaleihin perustuvia kasvu- ja startup-yrityksiä. Biomateriaalien kehittäminen ja biotalous yleensäkin on yhä kehittyvä ala, joten yrittäminen on erilaista kuin tietotekniikassa ja muilla vakiintuneilla aloilla. Mutta kyllähän biotalouden yrityksiä jo Suomesta nousee, esimerkistä käyvät hyvin vaikkapa Paptic ja Sulapac.”

”From Lab to Business Idea” -kiihdytyspolku on suunniteltu kaventamaan tutkimuksen ja yritysmaailman välistä kuilua biotalouden saralla. Uusien biomateriaalien tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen tarvitaan yrityksiä, sekä olevia että uusia aloittavia. Hanke liittyy erityisesti tutkimustulosten kaupallisen potentiaalin tunnistamiseen ja kehittämiseen. Niistä molemmilla on keskeinen rooli myös startup-yrittäjyydessä sekä kehittymisessä kasvuyrittäjäksi.

Kaupallisuuden kauhistus

Holopaisen mukaan tutkijoilla voi olla tuotteistamisesta ja kaupallistamisesta erilaisia käsityksiä kuin vaikkapa kaupallisen alan opiskelijoilla tai yritysmaailmassa jo työskentelevillä. Joidenkin tutkijoiden mielestä kaupallisuus voi olla suorastaan huono asia.

”Toki tutkijoita on monenlaisia. Yrittäjyydessä ja tuotteistamisessa on kuitenkin olennaista myös yrittäjyyden mielikuvan rakentaminen. Onko yrittäjyys vain keino ansaita paljon rahaa vai onko sillä mahdollisesti jokin tutkimusta hyödyntävä vaikutus, esimerkiksi tietyn fiksun tuotteen tuominen ominaisuuksineen maailmalla laajasti tietoisuuteen.”

Hänestä tutkijakin voisi kysyä itseltään, miksi olisi kannattavaa perustaa yritys ja miksi juuri hänen tutkimuksensa tuloksia kannattaisi tuotteistaa.

”Millainen se tuote olisi ja millaiseen käytännölliseen haasteeseen sillä voitaisiin vastata. Olisiko siitä ihmisille ja vaikkapa ympäristölle hyötyä.”

Olennaista on liiketoimintaidea, jonka miettiminen ja kehittäminen on tärkeä osa startup- ja kasvuyrittäjyyttä. Ilman pohdittua liiketoiminnallista ideaa ja sen mahdollisten markkinoiden kartoitusta ei kenenkään yritystoiminnasta tule mitään.

”Siitähän yritystoiminnassa on kuitenkin lopulta parhaimmillaan kysymys. Tarjota markkinoille jotain sellaista hyvää ratkaisua, jolle on kysyntää.”

”From Lab to Business Idea” -hankkeeseen osallistuneita on Kiukaassa autettu myös yrittäjätapaamisin. Koska tutkijoiden omat kontaktit yrittäjäpuolelle voivat olla rajatut, auttoi Kiuas tutkijoita myös heidän mahdollista kaupallista aisapariaan tapaamalla.

Holopaisen mukaan tyypillisen tiimin rakentaminen ei ole kiihdyttämötyönä kovin yleistä. Ensiksikin siksi, ettei tyypillistä tiimiä ole ja toisekseen siksi, ettei tiimin rakennus kuulu useinkaan Kiukaan työnkuvaan.

”Työskentelemme yleensä kasvuyritysten perustajajäsenten kanssa. Toimintaa ryhdytään siis skaalaamaan ylös pisteestä, jossa perustiimi on jo olemassa. Mutta toki tiiminrakennuskin sopii meille, mikäli niin halutaan.”

Holopainen uskoo, että Kiukaan vetämään ”From Lab to Business Idea”-hankkeeseen juuri nyt syksyn 2021 aikana osallistuneet voisivat kyllä saamansa mentoroinnin ja valmennuksen jälkeen sekä tutkimustensa pohjalta rakennettujen bisnesideoidensa perusteella olla kaikki joskus yrittäjiä.

Silti volyymit ratkaisevat. Tarvitaan tietyn suuruinen massa, jotta sieltä voi joku nousta yrittäjyyteen.

”Toki on hyvä muistaa, että pääomasijoittajat kiinnostuvat ja sijoittavat keskimäärin yhteen yritykseen 20:stä.”

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *