Toivomme, että voimme tehdä investointipäätöksiä tänä vuonna ainakin yhdellä, jos emme jopa kahdella suomalaisella tehtaalla.
UPM:n selluliiketoiminnan johtaja Jaakko Sarantola uutistoimisto Reutersin haastattelussa 3.10.2013
Millainen on suomalaisten tehtaiden asema sellun tuotantopaletissa, johtaja Jaakko Sarantola?
”Maailman valkaistun markkinasellun koko volyymi on noin 50 miljoonaa tonnia. Siitä noin 20 miljoonaa tonnia on pitkää havupuukuitua ja 30 miljoonaa tonnia lyhyttä lehtipuukuitua.
Pitkäkuitusellussa uutta kapasiteettia ei viime vuosina ole juurikaan tullut, vaikka sen markkinakysyntä on pikku hiljaa kasvanut. Pitkäkuitusellun markkina on terve. Lähes kaikilla markkinoilla on ilmoitettu hintojen nostoista, ja ne ovat myös menneet menestyksellisesti läpi.
Lyhyen kuidun osalta on käynnistynyt tai käynnistymässä uusia tehdasmittaisia projekteja, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 3,5 miljoonaa tonnia. Lyhytkuituisen sellun tuotannon kasvu perustuu pääasiassa eukalyptus-istutusmetsiin.
Sellumarkkina on polarisoitumassa: pitkässä kuidussa on tuottajan markkina ja lyhyessä kuidussa tarjonta kasvaa hetkellisesti nopeammin kuin kysyntä.
UPM:n neljästä sellutehtaasta kolme on Suomessa. Ne ovat kaikki kaksilinjaisia, eli niissä on sekä pitkä- että lyhytkuitulinja. Tuotannosta noin 1,2 miljoonaa tonnia on pitkäkuituista havusellua ja 0,8 miljoonaa tonnia lyhytkuituista koivusellua.
Jos puun saatavuus on ennakoitavissa ja sen hintakehitys on tasainen, Suomen tehtaat pärjäävät pohjoisen pallonpuoliskon kategoriassa. Pahin kilpailu pohjoismaiselle sellulle on tullut Pohjois-Amerikasta, jatkossa kenties myös Venäjältä. Tehdyillä investoinneilla sekä parannetuilla työskentelyprosesseilla on ollut merkittävä vaikutus suomalaisten tehtaiden tuottavuuteen.”
