”Hyvää tarkoittavilla säädöksillä metsät säilöttäisiin hiilivarastoiksi. Lopputulemana olisi kuitenkin metsien rappeutuminen ja hiilinielun pieneneminen.”
– Professori Hannu Ilvesniemi, Maaseudun Tulevaisuus.
Parantaako metsien taloudellinen hyödyntäminen niiden toimimista hiilinieluina, Luonnonvarakeskuksen professori Hannu Ilvesniemi?
Suomen esimerkki osoittaa, että vastaus on yksiselitteisesti kyllä. Kun täällä on ollut taloudellinen houkutin huolehtia metsien hyvästä hoidosta, oikea-aikaisista hakkuista ja uudistamisesta, siksi metsät ovat koko ajan parhaassa kasvuiässä. Hyvän metsänhoidon ansiosta niiden kasvu on 1,5–2-kertainen 1970-lukuun verrattuna.
Samalla metsien hiilinielu on nyt kaksinkertainen puuston osalta. Sen lisäksi myös hiilen kertyminen maaperään on kasvanut.
Valitettavan usein ajatellaan virheellisesti metsien taloudellisen hyödyntämisen pienentävän niiden toimimista hiilinieluina. Hetkellisesti, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden ajan, voidaan ajatella metsien antaa vain kasvavan. Se ei ole kuitenkaan kestävää toimintaa. Jossain vaiheessa puut kuitenkin kuolevat, tulee hyönteistuhoja tai metsät palavat.
Ilmastonmuutos johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, ei metsistä. Metsät voivat toimia hiilinieluina, mutta ne eivät suinkaan ole hiilidioksidin lähde, vaikka hiilivelka-ajatuksesta puhutaankin.
Harhakäsitykset, että metsiä voisi käyttää hiilivarastona, ovat hyvin yleisiä. Kun metsien hiilinieluihin liittyviä poliittisia ratkaisuja tehdään, suomalaisten virkamiesten ja politiikkojen on huolehdittava, etteivät ratkaisut ole hölmöjä. Hyvää tarkoittavat, mutta väärät ratkaisut heikentävät sekä metsien taloudellista hyödyntämistä että hiilen sidontaa.
