”Ilman avohakkuita Suomen metsätalous häviää.”
– MTK:n metsäasiantuntija Janne Näräkkä (Helsingin Sanomat 31.5.2012)
Mihin väite avohakkuiden merkityksestä perustuu?
Avohakkuiden välttämistä on esitetty EU:n komission hiilinielujen ja -lähteiden mittaussäännöstöjä koskevan lainsäädäntöehdotuksen tausta-aineistossa sekä Suomen kansallisen ilmastolain selvityksessä. Tämä osoittaa, että avohakkuiden välttäminen pyörii poliittisten päättäjien agendalla, vaikka konkreettista ehdotusta avohakkuukiellosta ei ole tullutkaan.
Puunkorjuun tehokkuus on yksi vahvuuksistamme, jonka ansiosta Suomessa on vielä puuta jalostavaa teollisuutta. Mikäli avohakkuita rajoitettaisiin, se lisäisi merkittävästi hakkuiden kustannuksia. Muutos vaikuttaisi oleellisesti teollisuuden kannattavuuslaskelmiin ja siihen, miten ja missä laajuudessa Suomessa puuta jalostettaisiin.
EU:n piirissä vallitseva trendi tuntuu olevan se, että metsäasioita katsotaan yhä enemmän ilmastonäkökohdista käsin. Kokonaan sivuutetaan esimerkiksi se, mitä suomalaisen metsäsektorin toimintatavat ovat maassamme saaneet aikaan.
Lähdimme 1950-luvulla tehostamaan metsien kasvua, ja olemme tuplanneet sen 50 miljoonasta kuutiosta 105 miljoonaan kuutioon vuodessa. Samalla olemme kasvattaneet metsiemme puustopääomaa 50 prosentilla, vaikka hakkuut ovat olleet lähes 2 miljardia kuutiota. Olemme luoneet valtavan hiilinielun, ja Suomen metsänielu on nykyisin aivan Euroopan kärkeä. Samalla olemme luoneet ison teollisuussektorin, ihmisille työpaikkoja ja vientituloja.
On kyseenalaista, pääsisimmekö me avohakkuut kieltämällä ja teollisuuden toimintaedellytykset vaarantamalla ilmaston kannalta parempaan lopputulokseen. Avohakkuiden välttämisestä käytävä keskustelu kuulostaa yllä mainitun valossa vastuuttomalta varsinkin kun tällaisia ajatuksia heitetään ilmaan ilman kokonaisvaltaista analyysiä avohakkuukiellon vaikutuksista.
