Nyt elämme yhtä suurta mullistusta kuin 1800-luvun lopulla, jolloin paperiteollisuus alkoi syntyä.
Lauri Hetemäki, Euroopan metsäinstituutin ohjelmajohtaja ja Itä-Suomen yliopiston professori A-studiossa 14.8.2013.
Miksi metsäsektorin murroksen vaikutuksia voi verrata koko alan syntymävuosiin, professori Lauri Hetemäki?
”1800-luvun lopulla Suomessa käynnistyi massa- ja paperiteollisuus ja maahan syntyi kokonaan uusi metsäteollisuuden toimiala. Rinnalla on ollut koko ajan sahateollisuus, ja yhdessä nämä ovat dominoineet koko metsäsektoria Suomessa.
Toimialan syntyä seuranneet 150 vuotta ovat olleet kasvua aina 2000-luvun alkuun asti, jolloin kasvu katkesi. Paperi- ja sahateollisuuden tuotanto on pudonnut noin kolmanneksella siitä, mitä se oli vuosituhannen vaihteessa.
Osa pudotuksesta johtuu talouden lamasta, mutta syynä on myös rakenteellisia tekijöitä, joten kehitys jatkuu samaan suuntaan.
Näköpiirissä on, että seuraavien vuosikymmenten aikana metsäala monipuolistuu. Tulee uusia tuotteita ja palveluita, syntyy uusia toimialoja. Perinteinen metsäteollisuus sulautuu osittain osaksi energia- ja kemianteollisuutta. Kymmenen vuoden kuluttua puhumme metsäsektorin sijaan biotaloudesta.
Tervan poltto oli 1800-luvun puolivälissä merkittävää, mutta toimintaympäristön muutoksen takia sen merkitys väheni nopeasti. Samaan aikaan nousi uusi teollisuus. Nyt käsillä on samanlainen tilanne. Osa vanhasta metsäteollisuudesta on taantumassa, ja esiin nousee uusia aloja. Olemme murroksen kohdalla.
Todennäköisesti yhtä dominoivaa alaa kuin paperiteollisuus on ollut, ei jatkossa ole. Tulevaisuudessa metsäalan tuottama arvo koostuu monista eri puroista. Kaikki purot yhdessä voivat olla yhtä suuria kuin metsäteollisuus on perinteisesti ollut Suomessa.”
Teksti: Sami Laakso
