Tulevaisuudessa puuvirrat suuntautuvat korkean lisäarvon tuotteisiin. Hakkeen poltto ei kuulu siihen kategoriaan.
– Johtaja Kari Kangas, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (Maaseudun tulevaisuus 4.2.2013)
Mikä ohjaa puunkäytössä tapahtuvia muutoksia, johtaja Kari Kangas?
Metsäpoliittisen selonteon ensimmäisessä vaiheessa metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta kartoittanut myös metsäalan ulkopuolisten näkemyksiä siitä, mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä tulevaisuudessa. Tarkastelun aikajänne ulottuu vuoteen 2050.
Esiin nousi keskeisenä seikkana materiaalitehokkuus; ”vähemmästä pitää saada enemmän”. Korkeamman jalostusasteen hakemiseen ohjaa myös se, että metsien merkitys muussa kuin taloudellisessa hyvinvoinnissa kasvaa. Toisaalta globaalitalouden kehitys ja esimerkiksi EU-politiikka ohjaavat kehitystä pois bulkkitavaroiden pitkistä kuljetuksista. Bulkkituotannon tilalle täytyy innovoida uusia tuotteita kansainvälisille markkinoille.
Esille nousivat muun muassa nanosellu, älykkäät pakkaukset ja puukuitujen käyttö tekstiileissä. Myös puurakentamisen materiaalit kehittyvät, ja sahatavaran uskotaan kokevan uuden tulemisen – siitä tulee suomalainen merkkituote vientiin.
Kun totean hakkeenpolton olevan välivaihe, se ei tarkoita, että hakkeenpoltto loppuisi kokonaan. Öljyn kallistumisen vuoksi jatkossakin yleistyvät niin haketta hyödyntävät alueelliset voimalat kuin pk-yritysten omat kattilat. Mutta energiasisällönkään takia märkää haketta ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja.
Varsinaiset volyymituotteet ovat kuitenkin haketta korkeammalle jalostettuja. Esimerkiksi bioöljyä valmistavat laitokset ovat isoja ja sijaitsevat lähellä satamia. Niiden tuotanto menee lähinnä vientiin. Laitosten ympärillä harjoitetaan hyvin tehokasta metsätaloutta, mikä lyhentää kuljetusmatkoja.
