Kaksi kolmasosaa uusiutuvasta energiastamme tulee metsäteollisuudesta.
Keskisuomalainen 6.1.2015
Mikä merkitys metsäteollisuudella on Suomen ilmastopolitiikassa, työ- ja elinkeinoministeriön strateginen johtaja Sixten Sunabacka?
”Metsäteollisuudella on ratkaiseva rooli siinä, kuinka Suomi pääsee ilmastotavoitteisiin. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -linjauksessa vuoteen 2030 asetetun skenaarion mukaan puun käyttö energian ja nestemäisten biopolttoaineen valmistukseen olisi tuolloin 37–53 terawattituntia. Vuonna 2012 se oli 15 terawattituntia.
Jotta skenaario toteutuisi, puunkäytön pitää olla monipuolista. Esimerkiksi sellutehtaat ovat erittäin suuria bioenergiantuottajia. Ison sellutehtaan vaikutus uusiutuvan energian osuuteen voi olla kaksi prosenttiyksikköä. Nyt julkisuudessa on ollut kolme isoa selluprosesseihin perustuvaa investointisuunnitelmaa sekä muita suunnitelmia. Viime vuosina perinteinen metsä-, energia- ja kemianteollisuus ovat integroituneet. Tässä on Suomessa ainutlaatuisia vahvuuksia.
Tarvitsemme myös saha- ja vaneriteollisuutta, jotka tuottavat puuta energiakäyttöön. Lisäksi on lisättävä metsänhoidollisia hakkuita, joista tulee energiapuuta. On myös panostettava puun tuotantoon ja huolehdittava metsistämme hiilinieluina. Voisimme lisästä puutuotantoa metsissämme ainakin parikymmentä prosenttia.
Jotta biotaloudelle saadaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus ja tuotteita kasvavan väestön materiaalisiin tarpeisiin, biomassaa pitää käyttää mahdollisimman paljon ekologisesti kestävällä tavalla. Puhutaan puun kaskadikäytöstä. Sen mukaisesti puusta tehdään ensisijaisesti korkean jalostusarvon tuotteita, jätteet ja sivuvirrat voi käyttää alemman jalostusasteen tuotteisiin ja myös polttaa. Puun pitää ohjautua markkinaehtoisesti eri käyttömuotoihin.”
