Suomi sopii startupeille

Avaruusraketti nousee kohti taivasta
Suomalaisen biotalouden startupien tilanne näyttää erittäin hyvältä, sanoo Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

”Alkuvuodesta suomalaisiin startup-yrityksiin tehtiin enemmän sijoituksia kuin koskaan. Se jo sinällään näyttää, että kyllä tässä todella kasvetaan. Meidän yhteinen tavoitteemme on, että Suomesta tulee maailman paras paikka startupeille. Toinen tavoitteemme on, että startupit nousevat metsän ja metalliteollisuuden rinnalle vahvana vientisektorina ja talouden kivijalkana. Tavoittelemme useamman kymmenen miljardin vientiä vuoteen 2030 mennessä ja nyt näyttää, että se on enemmän kuin realistista”, Pakarinen sanoo. 

Suurimmat haasteet ovat työvoiman ja ulkomaalaisten osaajien saamisessa. 

”Kilpailu osaajista on maailmanlaajuisesti kovaa. Meidän pitää saada prosessit kuntoon ja entistä nopeammiksi, jotta saamme tänne sujuvasti uusia osaajia.” 

Miksi suomalainen startup sitten menestyy? Pakarisen mielestä menestystarinat ruokkivat toisiaan, ja esimerkkejähän Suomessa tunnetusti on, Woltista ja Supercellistä lähtien. 

”Peliala on hyvä esimerkki. Supercellin ympärille alkoi kehittyä ekosysteemi. Suomi on tässä ihan kärkimaita ja uskon, että ihan vastaava ekosysteemi voi kehittyä myös biotalouden startuppien ympärille.”

Hyviä mahdollisuuksia parantaa tuovat Pakarisen mukaan vihreä siirtymä sekä Suomen pyrkimys omavaraiseen energiantuotantoon irti Venäjästä. 

”Ne luovat tarpeen tehdä uusia ratkaisuja ja keksintöjä. Tähän on Suomessa jo niin pitkään satsattu, että meillä on etumatka verrattuna moneen muuhun maahan. Perinteisesti Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin sijoitetaan siksi, että yhteiskuntamme on stabiili ja toimintaympäristö turvallinen.” 

Isossa kuvassa sijoittajat ja rahoittajat odottavat startupeilta ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Se on Pakarisen mielestä nimenomaan biotaloudelle iso mahdollisuus. 

”Tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä. Nyt on selvästi tarve löytää uusia ratkaisuja, jotta pystytään viemään vihreä siirtymä maaliin. Tarve luo kysyntää ja samalla niitä ideoita, ja se on minusta hyvä lähtökohta. Sijoitetun rahan lisäksi myös julkista rahaa ohjataan todella voimakkaasti vihreään siirtymään, niin EU:sta kuin kansallisesti”, Pakarinen sanoo. 

Haastava, mutta hyvä ympäristö

”Suomi on avoin ja erittäin potentiaalinen toimintaympäristö startupeille. Aloittavan yrityksen kannalta yksi tärkeimmistä osa-alueista on brändin luominen ja luotettavuuden todentaminen. Toki ne kulkevat käsi kädessä: keitä me olemme, miksi me olemme, mitä me teemme”, sanoo Fincetin toimitusjohtaja Lasse Kauppinen. 

Fincet on kajaanilaislähtöinen ohjelmisto-startup, joka valmistaa Tool4pro-tehtävien- ja projektinhallinnan sovellusta teollisuuden tarpeisiin.

”Perinteisesti teollisuudessa alasta riippumatta hallitaan huoltoseisokkitoimintoja aika paljon papereilla. Suunnitelmat laaditaan yleensä Excelissä tai vastaavissa ohjelmissa, mutta silloin varsinaisen tekemisen seuranta on vähän haastavaa. Siksi me olemme olemassa. Tarjoamme reaaliaikaista informaatiota erilaisten tehtävien ja projektien hallintaan ja takaamme samalla mittavat säästöt ja parempaa työturvallisuutta esimerkiksi tehtaan toimintaan”, Kauppinen sanoo. 

Fincetin asiakkaat toimivat eri teollisuudenaloilla. Tällä hetkellä asiakkaina ovat muiden muassa kaivosyhtiö Sotkamo Silver ja sahateollisuuden röntgenmittalaitteita toimittava Finnos. 

”Biotaloudella on perinteitä Suomessa ja uskon, että sillä on täällä vahva jalansija tulevaisuudessakin. Näin entisenä paperintekijänä on ollut hienoa nähdä näitä uusia innovaatioita biotalouden ympärillä, kuten erilaisia pakkausmateriaaleja ja tekstiilikuituja.

Kauppisen mukaan prosessimaailmassa ei ole käytännössä väliä minkä tyyppinen laitos on kyseessä – huoltaminen ja huoltoseisokin hallinta on aina melko samanlaista. 

”Metsäteollisuudessa on aina otettu käyttöön uusimpia teknologioita ensimmäisten joukossa. Tämä tekee metsäteollisuudesta potentiaalisen pelikentän Tool4pro:lle. 

Kauppinen näkee runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. 

”Kaikkialla maailmassa toimitaan tällä sektorilla aika samanlaisilla työkaluilla ja toimintatavoilla. Me olemme valmiit kansainvälisille markkinoille ja kun tulee avauksia, niin välittömästi mennään. Eurooppa on meille luonnollinen lähiajan tähtäin. Tavoitteemme on olla kansainvälisiä tavalla tai toisella tänä tai viimeistään ensi vuonna.” 

Miten rahoittajat vakuutetaan?

”Merkittäviä asioita ovat bisneksen näkymät ja kansainvälistymismahdollisuudet. Sijoittaja katsoo sitä, miten hänen rahansa lähtee tuottamaan. Silloin tuoteidea ja tiimi ovat tärkeitä. Sijoittajan pitää nähdä, että tässä tuotteessa on potentiaalia ja sen takana on tiimi, joka voi sitä viedä eteenpäin”, Kauppinen sanoo. 

Skene on muodostunut

Puukomposiitista kylpyhuonekalusteita valmistavan Woodion perustaja ja toimitusjohtaja Petro Lahtinen osaa pitää hissipuheen tiiviinä. 

Kylpyhuone, jossa on uuden ajan ekomateriaalista valmistettu wc-istuin ja lavuaari

”Woodio on uuden ajan ekomateriaali- ja -designbrändi. Meillä on oma materiaaliteknologia, josta teemme tällä hetkellä käytännössä kylpyhuoneen kalusteita. Suomalais-skandinaavista designia”, Lahtinen sanoo. 

”Kotimarkkina on otettu haltuun, tuotekehitystä on tehty raivokkaasti ja nyt ollaan tässä ihan kansainvälistymisen kynnyksellä. Sen verran ollaan markkinoilla siis, että tiedetään, että kysyntää on ja ihmisiä kiinnostaa. Seuraavaksi meillä on edessä uuden tehtaan rakentaminen.” 

Woodion tapauksessa kotimarkkinan haltuunotto tarkoittaa, että yhtiöllä alkaa olla runsaasti jälleenmyyjiä K-raudoista Bauhauseihin, jokseenkin kaikissa kylpyhuonetuotteita jakelevissa kanavissa. 

”Aika moni on jo nähnyt tuotteitamme tai on ainakin kuullut Woodiosta. Ei tässä nyt tietenkään olla mikään Marimekko tai Fiskars brändinä vielä, mutta ainakin alaa seuraavat tietävät jo keitä me olemme”, Lahtinen sanoo. 

Lahtisen mielestä Suomi on startupympäristönä ”oikein hyvä ja aika vilkaskin”. 

”Skene on nyt selvästi muotoutunut, liikeideoille saa rahoitusta ja onnistumisiakin alkaa olla kivasti. Ei Suomi ainakaan huonoimmasta päästä ole maailman mittakaavassa. Julkinen hallinto pitää hyvänä asiana ja tukee sitä, että yritetään vähän hullumpiakin ideoita siinä toivossa, että joukosta nousee jossain vaiheessa pari uutta Nokiaa, ja sehän on vain kaikille järkevää. Biotalouteen tunnutaan ainakin panostavan kovin paljon. Tuntuu, että jos liikeideassa tai tuotteessa on bio-etuliite, se on jotenkin myötätuulessa. Uskon ja toivon, että tämä ei ole mikään ohimenevä trendi.” 

Woodio on moneen kertaan palkittu, ja se onnistunut keräämään merkittävästi sijoitusrahaa. Jotta rahoittaja olisi valmis panemaan stratupiin rahaa kiinni, tarvitaan Lahtisen mukaan uskottava idea ja liiketoimintasuunnitelma sekä uskottavaa porukkaa toteuttamaan ne. 

”Sama nyrkkisääntö pätee mihin tahansa bisnekseen. Kun on suunnitelmat, tiimi, laatu ja uskottavuus, niin kyllä sitä rahaa sitten löytyy. Ja sitten on tietysti julkinen rahoitus. Mekin olemme saaneet aika paljon Business Finlandilta ja EU:lta kehityshanketta varten.” 

Yhtiö suuntaa seuraavaksi Norjan ja Ruotsin markkinoille.

”Pohjoismaat on jo niin iso markkina meille, että siinä riittää töitä vähäksi aikaa. Mutta viime vuonna myimme kyllä 26 maahan ympäri maapalloa, joten on sitä työsarkaa tuolla kauempanakin. Fiilikset ovat positiiviset. Kysyntää selvästi on ja myynti on kasvussa. Aika innokkaina täällä suunnitellaan uutta tehdasta, jotta päästäisiin volyymeissa seuraavalle tasolle”, Lahtinen sanoo. 

Teksti Antti Kirves

Tags from the story
,